Porin elinkeinopolitiikan tulokset katastrofaalisia

Tiistain (2.11.) Satakunnan Kansassa listattiin vuoden 2015 suurimpia yhteisöveron maksajia Satakunnassa. Olin todella järkyttynyt havaitessani, että maakunnan keskuksesta Porista yksikään yritys ei mahtunut kymmenen suurimman yhteisöveron maksajan joukkoon. Tällainen tulos on karu todiste kaupungin elinkeinotoiminnan ja johdon epäonnistumisesta.

Turun telakan vetämänä meriteollisuuden nousukausi säteilee työtä ja hyvinvointia koko länsirannikolle. Uudenkaupungin alue hyötyy autotehtaan kasvusta ja Vaasan seudulla elinkeinoelämä on vireää. Pori ei kuitenkaan ole päässyt osalliseksi tästä länsirannikon positiivisesta pöhinästä. Rakas kotikaupunkimme on taantunut jonkinlaiseksi jälki-brezhneviläiseksi ulkoilmamuseoksi. Mielenkiintoista on se, että näin on käynyt nimenomaan ”kyky”puolue kokoomuksen vahtivuorolla.

Elinkeinopolitiikan linjauksista ja toimintatavoista on ollut Porissa polemiikkia vuosikausia. Toimintamalleja on yritetty parantaa ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastata tehokkaammin. Lopputulokset kuitenkin kertovat lahjomattomasti että maali siintää vielä kaukana. Elinkeinopolitiikka tulee maakuntauudistuksen jälkeen olemaan aikaisempaakin suuremmassa roolissa kunnan tehtäväluettelossa. Elinvoiman vahvistamista pidetään yhtenä tulevaisuuden kuntien perustehtävänä.

Millaisilla keinoilla Porissa tätä elinvoimaa aiotaan tulevaisuudessa vahvistaa? Kehittyykö Pori leikkauksilla, lomautuksilla ja henkilöstön ylikuormittamisella? Pystytäänkö valtuustosopimuksen käsiraudoissa turvaamaan riittävät resurssit perusopetukseen ja koulutukseen? Kykeneekö koulutusjärjestelmämme vastaamaan yritysten yhä nopeammin muuttuviin rekrytointi – ja koulutustarpeisiin? Haluammeko tulevaisuudessa olla vyönkiristyksen noidankehässä taantuva masentava periferia vai uskallammeko investoida, kouluttaa, tutkia, innovoida ja yrittää? Poria pitää kehittää, ei romuttaa.
Erno Välimäki
Kaupunginvaltuutettu (Vas.), Pori

Ammattiyhdistysliike vastustaa halpatyömarkkinoita

Mielipidekirjoituksessaan (Sk 26.2.) Anssi Salmi (ps.) hämmästelee SAK:n perustamaa maahanmuuttajien työlakineuvontaa. Ammattiliittojen työlakineuvonnan tarkoitus on yksinkertainen – estää halpatyömarkkinoiden laajeneminen Suomessa – samaan tapaan kuin kesätyöntekijöille suunnattu Kesäduunari-info. Halpatyön leviäminen johtaa väistämättä palkkatason heikkenemiseen suurella osalla palkansaajista. Suomeen tulee tällä hetkellä (hallituksessa olevien perussuomalaistenkin siunauksella) ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Hallitus ei ole saanut turvapaikkahakemusten käsittelyprosessia nopeutettua joten monet turvapaikanhakijat viipyvät maassa pitkään. Suomen historian kyvyttömin ulkoministeri Timo Soini (ps.) ei ole vieläkään saanut neuvoteltua palautussopimuksia turvapaikanhakijoiden lähtömaiden kanssa. Tämä johtaa siihen, että näistä maista saapuvat hakijat jäävät Suomeen vaikka eivät olisikaan oikeutettuja turvapaikkaan.

Perussuomalaiset markkinoivat ajavansa ”maassa maan tavalla” – linjaa, jota itsekin pidän oikeana. Olenkin melko hämmästynyt siitä, että nyt perussuomalaisten mielestä tätä ”maan tapaa” ei saisikaan kertoa turvapaikanhakijoille. Onko nyt niin, että perussuomalaisille halpatyömarkkinoiden luominen ja palkkojen polkeminen myös kantasuomalaisilta (jota he pakkolaki – ja yhteiskuntasopimuskiristyksineen hallituksessa innolla ajavat) on tärkeämpään kuin maahanmuuttajien opettaminen maan tavoille? Maahanmuuton hillintä ei persuilta näytä hallituksessakaan onnistuvan. Kreikan piikki luvattiin laittaa kiinni mutta sen Soini ehti jo aukaisemaan. Perussuomalaisten todellinen ykköstavoite hallituksessa tuntuu olevan Thatcherilainen palkansaajien kyykyttäminen, työehtojen ja palkkojen polkeminen ja pieni – ja keskituloisia hyödyttävän hyvinvointiyhteiskunnan romuttaminen.

Salmi arvostelee myös ammattiyhdistysliikkeen vaalitukia ”sosialistisen maailmankatsomuksen omaaville”. Melko pitkällä ammattiyhdistyskokemuksellani voin kertoa, että näitä sosialisteja ei paljon ammattiyhdistysliikkeestä löydy varsinkaan niiden joukoista joille vaalitukia annetaan. Ammattiyhdistysliike valvoo jäsenistönsä etuja tukemalla ehdokkaita, jotka ovat sitoutuneita ammattiyhdistysliikkeen arvoihin eli puolustamaan palkansaajaa. Tästä näkökulmasta vaalituet ovat menneet tasan oikeaan osoitteeseen. Suomalaista palkansaajaa oikeistohallitukselta puolustavat työväenpuolueet, ei kokoomuksen ja EK:n apupuolue perussuomalaiset.

Erno Välimäki (vas.)
Aluetoimitsija, Pori

Moniääninen vasemmisto – yhdessä vahvoja

Olin todella vaikuttunut siitä, miten Vasemmistoliiton puheenjohtajakampanja ja siihen liittyvä maakuntakiertue toivat puolueelle positiivista näkyvyyttä. Taustoiltaan ja imagoltaan kolme erinomaista puheenjohtajaehdokasta näyttivät koko pitkän kampanjan pelaavansa yhteiseen maaliin. Jäsentemme, kannattajien ja potentiaalisten äänestäjien mieleen jäi vahva viesti siitä, että Vasemmistoliitto on iso joukko erilaisia ihmisiä jotka rakentavat yhdessä oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta.

Tällaista moniäänisyyttä ja -arvoisuutta haluan Vasemmistoliiton hehkuvan myös tulevan puoluekokouskauden. Nuoret ja vanhat, duunarit ja opiskelijat, työttömät ja työkyvyttömät, ammattikoulun käyneet ja yliopistokoulutetut, perheelliset ja yksin asuvat, ruuhka-suomesta ja maakunnista – me työskentelemme kaikki samojen tavoitteiden eteen. Vaadimme työtä ja toimeentuloa, puhdasta ympäristöä. Laadukkaita sosiaali – ja terveyspalveluja, hyvää koulutusta. Solidaarisuutta Suomessa ja maailmalla. Ketään ei syrjitä. Sen teemme sinä, minä – me!

Voittavassa joukkueessa jokainen jäsen pelaa omilla vahvuuksillaan yhteisen pelikirjan rajoissa. Työn ja työmarkkinoiden sekä elinkeino – ja teollisuuspolitiikan alueet ovat omia vahvuuksiani. Olen toiminut useita vuosia keskisuuren metallifirman pääluottamusmiehenä.  Metallityöväen liiton hallituksessa sekä suuressa neuvottelukunnassa olen osallistunut työmarkkina-asioiden käsittelyyn aina Etelärannan TES-pöytiä myöten. Nykyisessä työssäni Puuliiton aluetoimitsijana hoidan paljon myös todella pienten työpaikkojen asioita. Ulkomaalaisten työntekijöiden ongelmat etenkin maaseutu-aloilla ovat minulle “jokapäiväistä leipää”.

Suomen taloutta, hyvinvointia, koulutusta, työelämän pelisääntöjä ja kansainvälistä solidaarisuutta tuhoava porvarihallitus on pysäytettävä. Siihen pystyy vain yhtenäisenä rivistönä taisteleva Vasemmistoliitto. Siihen tarvitaan sinua, minua – meitä!

2sillaikai
Mikä mies?

“ Moi.

Nimeni on Erno Välimäki ja olen 38-vuotias perusporilainen duunariaktivisti. Minulla on kolme upeaa poikaa, huhtikuussa 2012 syntynyt pikkumies Ernesto sekä 2004 syntyneet kaksospojat Jesper ja Elias. Työskentelen Puuliiton palveluksessa aluetoimitsijana Porissa, vastuualueenani on Varsinais-Suomi ja Satakunta. Aikaisemmin työskentelin metalliduunarina Cupori Oy-nimisessä porilaisessa kupariputkitehtaassa ja toimin työpaikkani metallityöntekijöiden pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Lasten, työn ja kunnallisten luottamustehtävien jälkeen jäljelle jäävän vapaa-aikani täytän kokkailemalla, soittelemalla kitaraa omaksi ilokseni ja valokuvaamalla. Lisäksi harrastan kielten opiskelua, viimeksi olen opetellut italiaa ja terävöittänyt englannin kielen taitoani keskustelukerhossa.”

Propagandaa ja pakkolakeja

DSC_2306
Suurpääoman ja porvarihallituksen hyökkäys suomalaista palkansaajaa vastaan on lähipäivinä huipentumassa hallituksen lupaamaan pakkolakipakettiin. Valheellisiin ja vääristeltyihin tilastoihin ja ”asiantuntija”-lausuntoihin perustunut propagandamyllytys on muokannut asenneilmastoa. ”Kriisitietoisuutta” on luotu jatkuvilla väitteillä vientiteollisuutemme huonosta kustannuskilpailukyvystä, liian lyhyestä vuosityöajasta ja korkeasta palkkatasosta. Mikään näistä oikeiston väitteistä ei kestä lähempää tarkastelua. Joseph Goebbelsin sanoin, ”Kun valhetta toistetaan riittävän monta kertaa, se muuttuu totuudeksi”.
Tuoreimpien pörssianalyysien mukaan suomalaiset pörssiyhtiöt jakavat tulevana keväänä ennätysosingot omistajilleen. Tämä siitä huolimatta, että yritysten liikevaihdon tai tilauskannan kehitys ei ole mitenkään erikoista. Yrityksille on viimeisten vuosien aikana annettu miljardiluokan avustuksia yhteisöveron alennuksen ja työnantajien kelamaksujen poistojen muodossa. Yrityksille maksetaan tällä hetkellä erilaisia verotukia enemmän kuin mitä ne yhteiskunnalle tilittävät yhteisöveroa. Yritykset ovat joka ikinen kerta pettäneet lupauksensa työllisyyden paranemisesta ja verohelpotukset ja tuet ovat valuneet osakkeenomistajien taskuihin, usein veroparatiiseihin.
Pakkolakipaketti ei paranna Suomen työllisyysastetta tai korjaa valtiontalouden alijäämää. Pienenevä työntekijöille maksettava palkkasumma sekä pienentää valtion verokertymään suoraan että heikentää kotimarkkinoiden kysyntää heikentyvän ostovoiman kautta. Hallituksen toimilla saadaan aikaan kurjistumisen noidankehä joka toimii tekosyynä aina uusiin ja uusiin leikkauksiin ja heikennyksiin. ”Uudistusten” tavoitteena ei ilmiselvästikään ole vastata tulevaisuuden haasteisiin vaan viedä suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa takaisin 1900-luvun alun yhteiskuntaa jossa rikkaat määräävät tahdin, keskiluokka kurjistuu ja köyhät kerjäävät murusia lattialta.
Erno Välimäki
Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Hei palkansaaja – toimi, älä valita!

neliosilaikaiSunnuntai – ja ylityökorvauksia pienennetään. Vuosilomaa lyhennetään. Ensimmäinen sairauspäivä on jatkossa palkaton ja sairausajan palkka aiempaa alempi. Sotien jälkeen rakennettu sopimusyhteiskunta, jolla Suomi on yhdessä tehty, rahoitettu ja ylläpidetty, murskataan yhdellä nuijankopauksella. Teit tilauksesi äänestämällä takinkääntäjiä tai katselemalla vaalipäivänä hiihtoa äänestämisen sijaan, nyt todella saat mitä tilasit.

Sosiaalinen media, lehtien yleisönosastot ja tekstaripalstat sekä kuuluisa Esson baarin pöytä täyttyvät valituksesta ja kitinästä. Haukutaan EU, Helsingin herrat, hyväpalkkaiset paperiduunarit ja pakolaiset. Surkutellaan omaa kohtaloa, valitetaan mistä rahat laskujen maksuun ja todetaan, en äänestä enää ikinä.

Mitä jos kerrankin me palkansaajat jättäisimme kitinän vähemmälle? Saisimmeko asiamme parempaan kuntoon jos näkisimme vähän vaivaa omien etujemme ajamiseksi? Liittyisimme liittoon, puhuisimme työkaveritkin mukaan? Valitsisimme luottamusmiehet ja osallistuisimme, edes vähän, ammattiosaston ja liiton toimintaan? Seuraisimme mitä valitsemamme edusmiehet – ja naiset tekevät, laittaisimme kyvyttömät vaihtoon?

Mitä jos käyttäisimme edes muutaman hetken vapaa-ajasta politiikan seuraamiseen? Vahtisimme kansanedustajien tekoja muualtakin kuin iltapäivälehtien ja Seiskan otsikoista? Nostaisimme takapuolen sohvalta ja menisimme sinne mielenosoitukseen näyttämään että tämä ei nyt käy meille? Jos kävisimme itse poliittisissa tilaisuuksissa, toisimme siellä keskusteluun tavallisten ihmisten arkipäiväisiä ongelmia ja hakisimme niihin ratkaisuja? Tukisimme fiksuimpia ja suoraselkäisimpiä joukoistamme, lähtisimme itse ehdolle?

Tiesitkö että näin sinun vuosilomasi, pekkasesi, ylityökorvauksesi, sairausajan palkkasi, eläkkeesi ja muutkin etusi on hankittu? Aiemmat sukupolvet taistelivat, vaativat ja ottivat nämä edut meille joukkovoimalla. Haluatko antaa ne pois ilman vastarintaa? Avaa silmäsi, nosta pääsi pystyyn ja pidä kiinni lompakostasi!

Erno Välimäki
Aluetoimitsija, Pori

”Sopimista” pistooli ohimolla, laukaus omaan polveen?

neliosilaikaiHallitus vaatii työmarkkinaosapuolia sitoutumaan yhteiskuntasopimukseen 21.elokuuta mennessä. Palkansaajia hallitus kannustaa sopimukseen 1,5 miljardin euron ruoskalla, jolla kansaa lyödään, ellei sopimusta synny. Työnantajapuolta ei liiemmin sopimuksen taakse tarvitse houkutella, hallituksen vaatimuslista on yksi yhteen kopio Elinkeinoelämän Keskusliiton saatanallisista säkeistä.
Sipilän hallitus ajaa EK:n ja Kokoomuksen talous – ja yhteiskuntapolitiikkaa kritiikittömästi, aisankannattajapuolue Perussuomalaiset hyväksyvät kaiken kunhan Soinin paikka Audin takapenkillä on turvassa. Persut ovat jo ehtineet myymään vaalilupauksensa vähävaraisten puolustamisesta ja Kreikka-tukien lopettamisesta. Palkansaajien pettäminen heille tuskin enää on mikään henkinen ongelma, sanotaanhan että toisella kertaa pettäminen on helpompaa.
Hallitus tietää itsekin, että työajan pidentäminen tai työn yksikköhinnan pienentäminen eivät korjaa valtiontaloutta. Tarkoituksena on kasvattaa suuryritysten voittoja.  Jokaista työpaikkaa kohti, joka syntyy työn kustannusten alenemisesta, löytyy työpaikka joka häviää koska yritys saa tehtyä tilaukset vähemmällä väellä. Kun kokonaiskuvaan yhdistetään rajut leikkaukset pieni – ja keskituloisten lompakosta, ostovoiman heikkeneminen tulee romauttamaan työllisyyden kotimarkkinoilla ja palvelualoilla.
Hallitus on lähtenyt tuhoamaan suomalaisen yhteiskunnan perustaa. Hyvinvointivaltio, jonka edelliset sukupolvet rakensivat, halutaan ideologisista syistä lopettaa tuhoamalla ammattiyhdistysliike ja heikentämällä sosiaalisia tulonsiirtoja. Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset heikentävät nuorten koulutusmahdollisuuksia ja tuhoavat toiveet siitä, että maailmantalouden elpyessä Suomi pääsisi mukaan kasvujunaan.
Suomi on pärjännyt globalisoituvassa maailmassa turvallisella ja oikeudenmukaisella yhteiskunnalla, jossa on hyvä asua, yrittää ja tehdä työtä. Yrityksemme ovat pärjänneet maailmanlaajuisessa kilpailussa osaavalla työvoimalla, innovatiivisilla insinööreillä ja työmarkkinoiden yhteishengellä. Nyt haluamme ilmeisesti haastaa Romanian ja kumppanit halpatyövoimalla bulkkituotteita valmistavana puolikehitysmaana. Pitäisiköhän hallituksen vähän vielä miettiä visiotaan?
Aluetoimitsija Erno Välimäki, Pori
Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Vientiteollisuus nousuun valtion omistajuudella

neliosilaikaiValtionyhtiöitä ja valtion omistajuutta teollisuusyrityksissä on pitkään oikeiston puheissa kuvattu vanhanaikaiseksi, tehottomaksi muinaisjäänteeksi. Yksityiseen omistuspohjaan rakentuva teollisuus on väitteiden mukaan Suomen kokonaisedun mukaista ja valtion omistajuus on veronmaksajien rahojen haaskaamista. Valtion laajempaa roolia vaatinutta Vasemmistoa on syytetty haikailusta neuvosto-aikaan.

Meyerin Turun telakan saamat kaksi tilausta jättimäisistä risteilyaluksista Carnivalille todistavat kuitenkin päinvastaista. Korealaisen STX:n omistamana Turun telakka oli pitkään rajuissa vaikeuksissa, tilauskirjat lyhenivät lyhenemistään ja YT-neuvottelut seurasivat toisiaan. Vuoden 2013 alussa talousvaikeuksiin ajautunut STX haki Suomen valtiolta lainoitusta osallistuakseen kilpailutukseen jättiristeilijän rakentamisesta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Turkua oli ensisijaisesti kaavailtu rakennuspaikaksi. Kuten muistamme, valtio ei ojentanut auttavaa kättään, miljardiluokan kauppa valui Ranskaan ja STX käynnisti YT-rumban Turussa ja Raumalla. Lopputuloksena Rauman telakka suljettiin ja Turussa tarjottiin lomautuksia ja lopputilejä.

Elokuussa 2014 Suomen valtion linja valtion omistajuuden suhteen oli kokenut täydellisen täyskäännöksen. STX myi Turun telakan Saksalaisen Meyerin ja Suomen valtion koalitiolle. Valtio lähti hankkeeseen mukaan 30% ankkuriomistajuudella. Uudessa komennossa telakkaa on kovaa vauhtia tuotu kohti 2000-lukua ja tällä viikolla ilmoitetut kaksi jättiristeilijää turvaavat telakan työllisyyden vuoteen 2020. Maailman ensimmäiset tämän kokoluokan LNG-risteilijät toimivat myös erinomaisina käyntikortteina tulevaisuuteen. Auringonlaskun alaksi kuvattu suomalainen telakkateollisuus osoittaa ympäristöystävällisten nesteytettyä maakaasua käyttävien alusten rakentamisella olevansa moderni cleantech-ala.

Toivon hartaasti että uusi hallitus uskaltaa jatkaa valtion omistajuuden kehittämistä Suomen vientiteollisuudessa. Suomella on erinomaista tietotaitoa ja potentiaalia niin teknologia – kuin bioteollisuudessakin. Valtion ankkuriomistajuus voisi olla se kulmakivi, jonka varaan niistä voisi rakentaa uusia menestystarinoita. Vastuullisella yhteiskuntasopimuksella kehitettäisiin yritysten rahoitusmahdollisuuksia, varmistettaisiin osaava ja motivoitunut työvoima sekä turvattaisiin vakaa omistuspohja. Palkkojen leikkaamiseen tai työajan pidentämiseen perustuva yhteiskuntasopimus, jota porvarihallitus nyt tarjoaa, on turhaa tekohengitystä huonosti hoidetuille yrityksille. Vai uskooko joku että 2012-2013 vuodenvaihteessa jättiristeilijätilaus olisi rahoitusvaikeuksista huolimatta saatu Turkuun jos telakkajätkät olisivat luopuneet pekkasistaan?

Erno Välimäki
Aluetoimitsija, Puuliitto
Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Duunarit eturiviin!

Virallinen eduskunvaalikuva - Erno Välimäki -
Virallinen eduskunvaalikuva – Erno Välimäki –

Vasemmistoliitto onnistui saavuttamaan kannatusmielessä historiallisen pohjanoteerauksensa eduskuntavaaleissa. Tämä onnistui vielä tilanteessa jossa työttömyys on ennätyskorkealla ja hyvinvointipalvelut, työehdot ja etuudet ovat vaarassa. Kaikki edellytykset kannatuksemme kasvulle olivat siis olemassa. Lopputulos oli kuitenkin lievästi sanottuna pannukakku, palanutta taikinaa taidetaan uunista kaapia pitkään.

Vasemmistoliitto ei onnistunut missään vaiheessa vaalikampanjaa ja – kampanjointia konkretisoimaan elvytysvaatimuksiaan. Äänestäjien mieleen jäi vain ja ainoastaan puheet velanotosta. Se mitä elvytyksellä tavoitellaan, jäi täysin konkretisoimatta suurimmalle osalle suomalaisia. Median irvailu ja velkapelottelu ei puoluetta varmasti auttanut mutta lopputulos johtuu osaltaan myös puoleen amatöörimäisestä viestinnästä.

Mahalasku eduskuntavaaleissa aiheuttaa arvattavasti paljon keskustelua puoluejohdon asemasta. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on jo julkisuudessa haastettu, kansanedustajamme Jari Myllykoski on ilmoittanut haastavansa Arhinmäen. Kannatan vilpittömästi ajatusta siitä, että puolueen johtoon pitää saada ihmisiä, joilla on jo omalta työuraltaan vahva osaaminen työelämän kysymyksistä ja ymmärrys vientiteollisuuden merkityksestä kansantaloudellemme. Meidän duunareiden pitääkin rohkeammin astua eturiviin yhteiskunnassa, niin puolueen johdossa kuin paikallisessa politiikassa. Työväenpuolue Vasemmistoliitto voi olla vahva vain silloin, kun sen peräsimessä on myös duunareiden käsiä.

Vasemmistoliitossa ei kuitenkaan kannata tuudittautua siihen, että pelkästään puheenjohtajaa vaihtamalla kääntäisimme kannatuksemme syöksykierteen. Heikko vaalitulos on myös konkreettinen esimerkki puoluetoimistomme osaamisesta ja paikallisen aktiiviporukan vähyydestä. Toivon todella, että puolueen aloittamat YT-neuvottelut eivät johda siihen, että ennestään niukkoja resursseja maakunnissa vähennetään ja puoluetoimistossa piiri pieni jatkaa pyörimistään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Resurssit pitää keskittää sinne missä työ tehdään, kentälle, ja säästöt hakea keskustoimistoa tehostamalla.

Erno Välimäki

Aluetoimitsija, Puuliitto

Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Kuntaliitoskiima lässähti reisille

DSC_2306Maanantaina kokoontuneet Porin kuntaliitosselvitysalueen valtuustot antoivat tyrmäävän selkeästi rukkaset Porille. Ainoastaan Ulvilassa Poriin liittymisellä oli selkeästi myös kannatusta, muualla kielteinen päätös tehtiin melkein yksimielisyyden vallitessa. Näin selkeän yhtäinen linja kertoo karua kieltä Porin vetovoimasta, taidamme olla se ruma morsian jota kukaan ei puolisokseen tahdo ja ainoa toivo kumppanin löytymiselle on valtiovallan kätilöimät haulikkohäät.

Kuntaliitosten puolustelijat käyttävät mielellään henkilöön meneviä perusteluja väitteidensä tukena. Usein kuultu tarina kertoo että pikkukuntien itsenäisyyden puolustajat vain pelkäävät oman valtuusto – tai muun luottamuspaikkansa puolesta. Pidän kyseisen kaltaisia väitteitä raakana ja pahantahtoisena valehteluna. Luottamustoimista kukaan ei erikoisempaa taloudellista hyötyä itselleen kerää, kiitoksen kukkokin laulaa perin harvoin ja luulen että jokainen keksii miellyttävämpääkin tekemistä vapaa-ajalleen. Tiedän, että myös nämä pikkukuntien valtuutettumme ovat toiminnassa mukana sydämmestään ja haluavat aidosti ajaa kuntansa ja kuntalaistensa asiaa.

Porin oma vetovoima on asia erikseen. Antaako keskenään riitelevä ja erilaisten ”totuuskomissioiden” kanssa pelleilevä maakunnan keskuskaupunki naapureilleen sellaisen kuvan, että meillä on ns. homma hanskassa? Ei todellakaan, en yhtään ihmettele, ettei kukaan tähän Porin Kaunpungin nimellä kulkevaan sirkukseen halua mukaan. Samaan aikaan kuntaliitospuheissa Porin napamiehet puhuvat, että emme me noita ympäryskuntia mihinkään tarvitse, tulkoot jos haluavat.

Luuleeko joku että tuollainen ylimielisyys parantaa yhteistyöhaluja? Kirsikkana kakun päälle nyt kielteisten kuntaliitospäätösten jälkeen aloitetaan Timo Aron ja kumppaneiden suulla uhkailu nousevista kustannuksista naapureille. Porin ja ennen kaikkea Porin poliittisten napamiesten ja – naisten pitäisi muuttaa suhtautumistaan naapureihin. Mestaroiva, puolittain alentuva ja puolittain ylimielinen suhtautuminen ei parane muulla kuin asennemuutoksella.

Porin omat johtamisjärjestelmän uudistukset on vietävä omin voimin loppuun, ehkä niiden uskottava läpivieminen vakuuttaisi naapureitammekin siitä että kykynemme kehittämään toimintaamme. Ja ennen kaikkea, lopetetaan itkuvirret siitä, miksi kuntaliitoksissa maito nyt kaatui tai kuka sen kaatoi. Käytetään syyttelyn sijaan aika siihen yhdessä tekemisen ja toiminnan opetteluun. Muistetaan että ihmiset ja palvelut ovat tärkeämpiä kuin kuntaliitosten laatikkoleikki.

Erno Välimäki
Metallityöläinen, pääluottamusmies, Pori
Kansanedustajaehdokas, (vas.)