Isäntävaltaan palaaminen ei ole kehitystä vaan taantumusta

Yrittäjäaktivisti Kristian Järvinen närkästyi (SK 1.11.) näkemyksistäni paikallisesta sopimisesta. Järvinen toistelee Suomen Yrittäjien väsynyttä mantraa siitä, miten kaikki työnantajat kunnioittavat työntekijöitään ja pitävät heistä kiinni. Hän sulkee jääräpäisesti silmänsä siltä tosiasialta, että kaikki työnantajat eivät ikävä kyllä toimi näin. Osaa yrittäjistä ei kiinnosta työntekijöiden hyvinvointi tai oikeudenmukaisuus. Heitä huolettaa oma rahapussi ja ylpeys, oikeus olla isäntänä ja pitää rengit nöyrinä.
Työntekijöiden suojaksi tarvitaan rajoituksia vapaalle sopimisoikeudelle. Ilman niitä osa työnantajista käyttäisi vahvempaa asemaansa sumeilematta väärin pakottamalla työntekijät ”sopimaan” työehtojen heikennyksistä. Kaikki työntekijät eivät ole sellaisessa asemassa, että voisivat näistä ”sopimuksista” kieltäytyä. Jos koeajalla työntekijälle ilmoitetaan, että sovitaan ylityökorvauksista luopumisesta, niin aika moni tämän nielisi työpaikan menetyksen ja karenssien pelossa. Ulkomaalainen työntekijä, joka ei tunne oikeuksiaan ja oleskelulupa saattaa riippua työpaikasta, ei uskalla kieltäytyä sopimuksesta jolla hän menettää kesälomansa. YT-neuvottelujen alla ”sopimustarjous” palkanalennuksista ja lupaus irtisanoa kieltäytyvät ei ole vapaata sopimista. Työntekijöiden suojelu ja työehtojen turvaaminen vaativat vahvat, yleissitovat työehtosopimukset joista toisin voi sopia vain koulutettu ja liiton tukema luottamusmies.
Järjestäytymättömille työnantajille tarjottiin Järvisen haluamaa paikallista sopimisoikeutta. Tämä ei Suomen Yrittäjille kelvannut, koska yrittäjien tavoite ei ole päästä sopimaan, vaan saada luottamusmiehet sivuun. Yrittäjät eivät halua kehittää yhteispeliä ja luottamusta työpaikoilla, vaan tarjota jäsenilleen mahdollisuutta hyväksikäyttää työntekijöitä. Yleissitovat työehdot laittavat yritykset samalle viivalle, jolloin kilpailuvaltiksi nousevat laatu, täsmällisyys ja uudistumiskyky. Ilman työehtosopimuksia parhaiten pärjäisivät ne yritykset, jotka törkeimmin kehtaisivat polkea palkkoja. Kummalla tavalla Suomi mahtaa kehittyä paremmin?