Kreikan vaalit lopun alkua kuripolitiikalle

pieni220140911_ernovälimäki_1Ensi viikonloppuna, 25.1. käytävät Kreikan parlamenttivaalit ovat suurennuslasin alla kaikkialla Euroopassa. Tiukkaa talouskuripolitiikkaa ajavan euro-oikeiston pahimmat painajaiset ovat lähellä toteutumistaan, vasemmistoliiton kreikkalainen sisarpuolue Syriza on pidemmän aikaa ollut selvässä gallup-johdossa. Murskaava vaalivoitto näyttää siis todennäköiseltä, suurin jännityksen aihe on se, saako Syriza yksinkertaisen enemmistön parlamenttiin. Syriza keskeisin vaalitavoite on hyvinvointia tuhoavan kuristuspolitiikan lopettaminen.

Vuosikausi troikan, eli Euroopan keskuspankin, komission ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kuristusotteessa kärsineillä kreikkalaisilla on tullut mitta täyteen.  Talouskriisin hoidon hinta on kokonaisuudessaan kaadettu tavallisten kansalaisten silmille. Julkisen sektorin palvelujen heikentämistä, palkan – ja eläkkeiden alennuksia ja massairtisanomisia. Kreikan talouden suunta ei talouskurilla ole edes korjaantunut, velkaa on enemmän kuin ”rakenneuudistuksia” aloitettaessa. Samaan aikaan kriisin päävastuulliset moralisoivat tiukan taloudenpidon tärkeydestä.

Suomessa julkisuudessa annetaan mielellään kuva että ”kreikkalaiset niittävät sitä mitä ovat kylväneet”, annetaan kuva että vihdoinkin tavallisten kreikkaisten velaksi viettämä kulutusjuhla päättyy. Tällä propagandalla oikeisto yrittää kiinnittää huomion pois todellisista syyllisistä, korruptiolla mässänneistä poliitikoista ja pankkiireista. Liian vähän puhutaan siitä, miksi talouden kuralla ollessakin Nato-Kreikka ostaa miljardikaupalla panssarivaunuja, sotilaslentokoneita ja sukellusveneitä Saksasta, jonka pankit lainaavat rahat joilla aseet maksetaan ja joiden vastuut Kreikassa lopulta siirrettiin eurooppalaisten veronmaksajien piikkiin…

Kreikan ja koko Euroopan talousongelmia ei ratkaista vuosikausien vyönkiristyksellä. On toki aivan selvää, että Kreikalla on sisäisiä ongelmia, kuten veronkierto ja korruptio, jotka heidän on itse ratkaistava. Lopullinen ratkaisu ei kuitenkaan synny millään muulla keinoin kuin muuttamalla Euroopan Unionin talouspolitiikan suuntaa. Tiukka kiristys – ja kuristuspolitiikka on korvattava elvyttävällä, työtä ja toimeentuloa luovalla politiikalla. Euroopan keskuspankin mandaattia on laajennettava siten, että se mahdollistaa jäsenmaiden suoran lainoittamisen. Oikea-aikainen setelirahoitus kuului myös Yhdysvaltain keskuspankin FED:n kriisintappokeinoihin. Tulosta voivat kaikki arvioida, kiristyspolitiikkaa harrastanut euroalue kituu taantuman pohjalla mutta setelirahoitusta rohkeasti käyttänyt USA on jo vakaalla kasvu-uralla.

Erno Välimäki
Metallityöläinen, pääluottamusmies