Ammattikorkeakoulun kampusratkaisun toteutus on Porin ja Satakunnan etu

pieni20140911_ernovälimäki_1Porin kaupunginhallituksen enemmistö hyväksyi maanantaina Satakunnan ammattikorkeakoulun uuden kampusratkaisun kilpailutuksen lopputuloksen. Tehty päätös on hyvin linjassa kaupunginvaltuuston loppuvuodesta 2013 tekemän päätöksen kanssa, jossa valtuusto totesi tahtotilanaan ja päätöksenään, että kampushanke etenee kilpailutukseen. Kenellekään asiasta päättäneelle ei pitänyt jäädä epäselväksi että Porin kaupunki takaa Satakunnan ammattikorkeakoulun maksamat vuokrat rakennuttajalle. Ilman näitä takauksia yksikään sijoittaja ei varmasti olisi sitoutunut nyt tehtävään, noin 60-70 miljoonan euron jätti-investointiin.

Satakunnan ammattikorkeakoulun ja kaiken korkeakoulutuksen tulevaisuuden turvaaminen täällä Porissa ja Satakunnassa pitää olla koko maakunnan ja poliittisen pelikentän yhteinen tehtävä. Alueemme vetovoima, elinvoimaisuus ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset huutavat toimivaa ja tasokasta korkeakouluratkaisua. Takaamalla ammattikorkeakoulullemme toimivat nykyaikaiset tilat, lisäämme merkittävästi koulutuksen vetovoimaa ja parannamme opiskelijoiden työskentelyedellytyksiä, viihtyvyydestä puhumattakaan. Vetovoimainen sekä laadukas opiskeluympäristö turvaa ammattikorkeakoulutuksen pysyvyyden Porissa ja Satakunnassa.

Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden esittämät kannat uuden kampuksen hyödyistä on huomioitava. Uusi kampus on parempien liikenneyhteyksien äärellä. Keskustan tuntumassa opiskelijoille löytyy asuntoja ja palveluja, sairaalan läheisyys tarjoaisi mahdollisuuksia opiskelijaterveydenhuollon kehittämiseen. Ja ennen kaikkea, uusi kampus tarjoaisi mahdollisuuden päästä vanhoista, toimimattomista tiloista nykyaikaiseen oppimisympäristöön.

Me allekirjoittaneet toivomme koko sydämestämme, että Porin ja Satakunnan tulevaisuuden kannalta kriittinen kehityshanke etenee. Kotiseutumme nuorten opiskelumahdollisuuksien parantaminen, maakunnan vetovoiman turvaaminen, elinkeinoelämän ja teollisuuden toimintaedellytykset ja rakennusalalle kipeästi kaivattua työtä tuova kymmenien miljoonien investointi ovat liian kalliita asioita uhrattavaksi vaalityön jalkoihin.

Porilaisten ja Satakuntalaisten parhaaksi, Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittämisen puolesta:

Erno Välimäki, pääluottamusmies, Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Sini Myllykoski, Nakkilan kunnanvaltuutettu (vas.) ja SAMK:n opiskelija
Eija Hakala, Porin kaupunginhallituksen jäsen (vas.)
Jari Pajukoski, Porin kaupunginhallituksen jäsen (vas.)

Sote-uudistus on sekä mahdollisuus että uhka

pieni20140911_ernovälimäki_1Käynnissä oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tullee olemaan suurin hyvinvointipalveluihin vaikuttava uudistus sitten kansanterveyslain säätämisen vuonna 1972. Uudistuksessa organisoidaan uudelleen toimiala, joka on taloudellisesti suurin osa julkisen sektorin toimintaa. Uudistuksen keskeinen ajatus on koota nykyinen, kuntien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden kesken porrastunut palvelujärjestelmä, yhden järjestäjän alle. Ajatus palvelujen järjestämisvastuun siirtämisestä viidelle sote-alueelle on kunnianhimoinen. Pori ja Satakunta kuuluisivat tämänhetkisten kaavailujen mukaan samaan sote-alueeseen Varsinais-Suomen ja Vaasan alueiden kanssa. Jotain käsitystä mittakaavasta antanee se, että tämän uuden Länsi-Suomen sote-alueen piiriin kuuluisi yli  850 000 asukasta ja organisaation vuotuinen liikevaihto olisi noin 2,3 miljardia euroa.

Uudistuksen yhtenä ideana on erottaa palvelujen järjestämisvastuu ja palveluntuotanto toisistaan. Tämä tarkoittaisi sitä että järjestämisvastuussa oleva sote-alue antaisi palvelujen järjestämisestä ”toimeksiannon” ja rahoituksen palveluntuottajaorganisaatiolle. Nykyisten hahmotelmien mukaan tällainen tuottajaorganisaatio voisi olla joko kuntien muodostama kuntayhtymä tai vastuukunnan ympärille rakentuva yhteistoiminta-alue. Reunaehtona on se, että tältä palveluntuottajalta pitää löytyä koko hyvinvointipalveluvalikoima ennaltaehkäisevistä – ja sosiaalipalveluista aina korjaavaan erikoissairaanhoitoon asti.

Uuden sote-järjestelmän rahoitus kiertäisi edelleen kuntien kautta. Palvelujen maksut jyvitettäisiin kunnille kapitaatio – eli asukaslukuperusteisena niin että siinä huomioidaan kunnan sairastavuus ja ikärakenne. Maksuperusteen muutos nykyisiin järjestelmiin nähden aiheuttaa muutoksia kuntien kustannuksiin, kuntaliitossa tehtyjen arvioiden mukaan esimerkiksi Porille tämä tarkoittaisi lähes 5 miljoonan euron lisäkuormaa. Suurimpana hyötyjänä länsi-suomen sote-alueella olisi Turku, Satakunnassa suurimmat kunnat olisivat pääsääntöisesti maksajan roolissa.

Suurimpana uhkana tällaiselle muutokselle näen lähinnä järjestäjä-tuottaja ajattelun mahdollisesti tuoman lisäbyrokratian, päätöksenteon demokraattisuuden heikkenemisen ja kustannusten muutosten epätasaisen jakautumisen maksajakunnille. Byrokratian lisääntymisen riski on tiedostettava ja minimoitava, sosiaali-  ja terveyspalveluissa ei ole euroakaan enää haaskattavaksi byrokratian kasvottomaan nieluun. Demokratian turvaaminen sote-organisaatiossa edellyttää päätöksiä alueellisen ja poliittisen edustuksen turvaamisesta sote-alueen ja palveluntuottajien hallinnoissa. Tähän kenties toimivin ratkaisu olisi kuntayhtymävaltuusto-tyyppiset ratkaisut joihin edustus valittaisiin alueella vallitsevien voimasuhteiden mukaan.

Sote-uudistuksen tärkein tavoite on kuitenkin mielestäni sellainen, jonka jokaisen vasemmistolaisen pitäisi voida allekirjoittaa. Ajatus siitä, että suomalaisilla pitää olla oikeus tasa-arvoisiin terveys-, sosiaali- ja hyvinvointipalveluihin asuinkunnastaan riippumatta kuulostaa meidän arvojemme mukaiselta. Uudistuksessa on lähtökohtiin kirjattu selkeästi myös lähipalvelujen ensisijaisuus. Tätä linjaa meidän kuntapäättäjien on puolustettava toteutusvaiheessa voimakkaasti. Ja viimeisimpänä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä, mahdollisuutena on Vasemmistoliiton johtavan sote-asiantuntijan, kansanedustajan Erkki Virtasen mukaan se, että sote-uudistuksen jälkeen kunnan on täysin mahdotonta ulkoistaa kokonaisia palvelujaan yksityisen puolen hoidettavaksi  ”Rääkkylän mallin” mukaisesti.

Erno Välimäki
Pääluottamusmies, Pori
Porin yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnan jäsen