Työn sankarit huomioitava eläkeuudistuksessa

Työeläkejärjestelmän muuttamisesta käytävissä neuvotteluissa tavoitellaan keskimääräisen eläköitymisiän nostoa 60,9 vuodesta 62,4 vuoteen. 2017 alussa voimaan astuvalla muutoksella vastataan ennen kaikkea valtiontalouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavista keinoista ei ole vielä löytynyt yksimielisyyttä. Työnantajapuolella ja poliittisessa oikeistossa tavoitellaan lähinnä mekaanista eläkeiän alarajan nostoa. Nykyinen joustava eläkkeellesiirtyminen tapahtuu 63-68 vuoden ikäisenä.
Työntekijäpuolella on aivan oikein kiinnitetty huomiota siihen, että etenkin ns. duunariammateissa edes tuohon 63 vuoden eläkeikään työelämässä jaksaa reilusti alle puolet työntekijöistä. Valtaosa duunareista poistuu työmarkkinoilta joko työkyvyttömyyseläkkeen tai työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden (kansanomaisemmin ns. eläkeputki) kautta. Näin duunarinäkökulmasta tuo eläkeiän alarajan nosto tuntuukin melko hyödyttömältä jos nykyisinkään enemmistö raskasta työtä tekevistä ei sitä saavuta.
Yhdeksi vaihtoehdoksi kyseisen ongelman huomioimiseen on esitetty alhaisempaa eläkeikää näille ns. työn sankareille. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos joustavan eläkeiän alaraja nostetaan 65:n vuoteen, 40 vuoden työhistorian omaavalla olisi jatkossakin mahdollista päästä eläkkeelle vaikkapa 63-vuotiaana. Näen tämän tavoitteen erittäin tärkeänä jotta nuorena raskaan työuran aloittavilla duunareillakin olisi mahdollisuus nauttia eläkepäivistään.
Nykyinen eläkejärjestelmämme on matalamman koulutustason työntekijöille epäoikeudenmukainen. Eläkekertymän ns. superkarttuma palkitsee pääsääntöisesti hyvin koulutettuja, siisteissä sisätöissä työskenteleviä jotka myös tilastojen mukaan elävät pidempään kuin duunarit. Hyväosaisille siis kertyy parempi eläke ja he ehtivät siitä nauttimaan pidempään. Samalla suurella osalle työntekijäporukasta nuorena tehdystä työstä ei ole edes kertynyt eläkettä, vasta vuoden 2005 eläkeuudistuksessa poistui epätasa-arvoinen käytäntö jossa alle 23-vuotiaana tehdyistä töistä ei eläkettä kertynyt lainkaan.
Eläkeratkaisun on siis perustuttava kaikin puolin oikeudenmukaisuuteen. Ratkaisussa on huomioitava työurien pituudet. Työttömiksi työuransa loppumetreillä jäävien toimeentulo on turvattava. Työkyvyttömille on jatkossakin turvattava oikeudenmukainen toimeentulo ja kunniallinen pääsy eläkkeelle. Ja ennen kaikkea ratkaisun on kohdeltava ammattikuntia, eri koulutustasoja ja tuloluokkia oikeudenmukaisesti niiden erityispiirteet huomioiden.

Erno Välimäki
Pääluottamusmies, Pori
Metalliliiton hallituksen jäsen