Työn ja toimeentulon Eurooppa

20131128-102739.jpgKansainvälisen finanssikapitalismin velkapyramidin sortumisuhka on herättänyt Euroopan Unionin voimakkaaseen torjuntataisteluun. Kymmeniä ja satoja miljardeja euroja maksavilla tukipaketeilla pelastetaan lähinnä suurpääoman takapuoli liekeistä. Euroopan oikeistovoimien röyhkeys tulee selvästi ilmi kun tarkastelemme millaisilla työkaluilla EU:n työkalupakki on korjaustoimiin lastattu.

Kriisivaltioiden talous tasapainotetaan leikkaamalla työntekijöiden palkkoja ja kiristämällä työehtoja. Samaan aikaan EU vaatii voimakkaita heikennyksiä työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin. Oikeisto käyttää siis itse aiheuttamaansa talouskriisiä härskisti hyväkseen ajaakseen omia tavoitteitaan. Maksumiehiksi pakotetaan palkansaajat, työttömät ja vähäosaiset.Julkisuudessa tästä kaikesta on helppo syyttää Euroopan Unionia. Oikeistopopulisteilta unohtuu täysin se, että EU vain toteuttaa päätöksentekijöidensä päättämää politiikkaa. Tällä hetkellä nämä päätökset tekee oikeisto, finanssialan ja suuryhtiöiden vakaalla tuella.

Vanha tarina kertoo hiiristä jotka vihasivat ja pelkäsivät maatilan ilkeää kissaa. Tarmokkaat hiiret saivat eräänä päivänä tuon kissan päästettyä päiviltä. Voittivatko hiiret siis sotansa? Eivät, talon isäntä hankki tilalle uuden ja ilkeämmän kissan jota hiiret vuorostaan saivat pelätä. Tämä tarina sopii kuvaamaan julkista keskustelua Euroopan Unionista. EU on tarinan kissa jota vihataan ja haukutaan. Sieltä tulevat kaikki älyttömät direktiivit ja tukipaketit jotka suomalaisten elämää kurjistavat. Kissan isännän, oikeiston ja suurpääomien pyrkimyksiä harva hahmottaa.

Euroopan Unionia markkinoitiin suomalaisille hankkeena joka luo vaurautta ja hyvinvointia. Ajatus vapaasta ja taloudellisesti toimeliaasta Euroopasta kuulostaa houkuttelevalta. Karu arki on kuitenkin paljastunut totuuden. EU:ta on viimeisen vuosikymmen ajan rakennettu suuryritysten, rahoituslaitosten ja oikeiston ehdoilla. Ajatus vapaiden kansalaisten Euroopasta on muuttunut ajatukseksi pidäkkeettömän rosvokapitalismin yhteismarkkina-alueesta. EU on se työkalu jolla halutaan heikentää työläisten työehtoja. Talouskurin varjolla EU pakottaa jäsenvaltionsa tekemään rajuja leikkauksia julkiseen sektoriin. Nämä yhdessä heikentävät, kenties kohtalokkaasti, suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa.

Euroopan Unionin koko politiikan suuntaa on muutettava. Seuraava mahdollisuus siihen on toukokuun EU-vaalit. EU on muutettava siksi työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin Euroopaksi jota Vasemmisto on ajanut. Työvoiman vapaan liikkuvuuden lisäämisen ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamisen sijaan Euroopan Unionin on vahvistettava ylikansallisia työehtosopimusjärjestelmiä ja sosiaaliturvan minimitasoja. Euroopassa sijaitsevat veroparatiisit on lopetettava. Harmaa talous on unionin yhteistoimin laitettava kuriin.

Erno Välimäki
Pääluottamusmies, Cupori Oy, Pori
Satakunnan Vasemmistoliiton ehdokas EU-vaaleissa 2014

Laiha sopimus pakkoraossa

TyömaaltaMetallityöväen liitto ja teknologiateollisuus saivat työehtosopimuskierroksensa pakettiin hyvissä ajoin ennen lokakuun lopussa päättyvän sopimuksen umpeutumista. Laihan sopimuksen raamit olivat työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman työllisyys – ja kasvusopimuksen mukaiset. Vauhtia neuvotteluille lienee antanut muiden liittojen kyttäily metallin ratkaisujen suhteen. Tienauraajan rooli lankeaa helposti jos pienemmät menevät metallin selän taakse piiloon.

Sopimuksen rahallinen anti jää todella ohueksi ja jokainen ymmärtänee että metallityöntekijän ostovoima melko suurella todennäköisyydellä jatkaa laskemistaan. Keskitetyn raamin kustannusvaikutus on 20€ kuukaudessa 1.3.2014 alkaen sekä siitä vuoden päästä 0,4% korotus ynnä mahdollisuus optiovuoteen. Metallin liitovaltuusto hyväksyi syyskuun alussa keskitetyn ratkaisun metallin työehtosopimusneuvottelujen malliksi. Viimeistään tässä vaiheessa siis itse kullekin selvisi että liittokokouksessa vuosi sitten kesällä päätettyjä ostovoiman turvaavia palkankorotuksia ei ole tulossa.

Metallin omat neuvottelut toivat tuohon ahtaaseen kustannusraamiin nähden ihan tyydyttävän tuloksen. Merkittäviä sopimusheikennyksiä uudessa työehtosopimuksessa ei kai useimpien arvioiden mukaan ole. Itse koen että muutamissa tekstikohdissa saavutettiin askelia eteenpäin. Vuokratyömääräysten uudistaminen, isyysvapaan palkanmaksumääräyksen hiominen, yli 58-vuotiaiden työkykykeskustelut ja mahdollisuus sopia ”kinkkurahan” vaihtamisesta vapaaseen ovat näkemykseni mukaan positiivisia asioita. Tämän lisäksi palkankorotusmallit ovat metallin tavoitteiden mukaiset.

Iso periaatteellinen ongelma lienee kuitenkin siis se raha. Sitä me kaikki kaipaamme ja tarvitsemme. Sitä eivät keskusjärjestömme eli SAK:n neuvottelija saaneet meille neuvoteltua alkuunkaan tarpeeksi. Käsitykseni mukaan SAK lähti jo alun alkaen neuvotteluihin tavoitteenaan ”äärimaltillinen palkankorotus” ja sellaisen he toden totta kaivoivat. Vastineeksi kyllä sitten keskitetyssä ratkaisussa on kuitenkin työntekijöille tärkeitäkin asioita kuten työttömyysturvan omavastuun eli ns. karenssin lyhentäminen seitsemästä viiteen päivään. Myös eläkemaksutasojen turvaaminen on palkansaajille äärettömän tärkeää, jokainen ymmärtänee että jos eläkerahastoon ei kerry rahaa riittävästi, sen mahdollisuudet maksaa eläkkeitä heikkenevät. Työllisyys – ja kasvusopimuksessa siis kiistatta oli heikkojen palkankorotusten vastapainoksi laadullisia parannuksia, paljolti valtion toimeenpantavaksi.

Matalat palkkaratkaisut myytiin meille työläisille vakuuttelemalla että sillä turvataan työpaikat. Uskokoon ken tahtoo, asiaan perehtymällä löytää melkoisesti tilastollista tukea siitä että suomalaisen teollisuustyön kustannuskilpailu ei mitenkään erikoisesti ole heikentynyt. Työnantajapuoli ja poliittinen oikeisto nyt vain käyttävät heikkoa suhdannetilannetta ja elektroniikka – sekä metsäteollisuutta tuhoavaa rakennemuutosta ajaakseen omia tavoitteitaan eteenpäin.

En voi hyväksyä sitä että joka kerran valtiolaivamme joutuessa myrskyisille vesille, duunarit heitetään yli laidan ja johtajat sekä osakkeenomistajat jatkavat hauskanpitoaan ykkösluokassa. Koen kahden ”työväenpuolueemme” eli SDP:n ja vasemmistoliiton pettäneen palkansaajat tässä työllisyys – ja kasvusopimuksen rakennushuumassa. Nythän kävi niin että valtiovalta ”myi” meille työttömyysturvan parannuksen sekä muita pienempiä parannuksia ja vaati hinnaksi palkansaajia sitoutumaan äärimaltilliseen palkkaratkaisuun. Kiva juttu että Suomi pelastuu. En vain vielä ole keksinyt että mikäs se työnantajapuolen panos tässä talkoosopimuksessa oli…

Syysterveisin,

Erno Välimäki
Pääluottamusmies, Cupori Oy, Pori
Metallityöväenliiton hallituksen jäsen

Laadukas koulutus on arvovalinta

Muutamia haja-ajatelmiani kouluverkkouudistuksesta:
– Kaikki ajatukset lähtevät siitä, että kouluviraston on pakko hakea säästöjä. Pitää muistaa että kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus myös myöntää koulukseen rahaa jotta voimme turvata koulutuksen laadun.
– Laadukas koulutus on arvovalinta ja se maksaa. Olen aivan varma, että Porin kaupunkiorganisaatiosta löytyy useita Meri-Porin lukiota tarpeettomampia toimintoja. Näen asian niin, että tämän ratkaisun tuomat säästöt eivät ole riittäviä oikeuttaakseen merkittävän leikkauksen Porin lukioverkkoon.
– Lukiota suljettaessa joudutaan tekemään myös merkittäviä investointeja. Investointirahat tuskin lähivuosina ovat yhtään nykyistä runsaammat.
– Meri-Poria on muutenkin näivetetty. Alueen säilyttäminen elinvoimaisena on koko Porin etu. Millaisen kuvan itsestämme annammekaan mahdollisille tuleville kuntaliitoskumppaneillemme jos itse lopetamme leijonanosan lähipalveluistamme…

Erno Välimäki
Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön puheenjohtaja

20131111-185859.jpg

Verottaa vai ei verottaa…

20131105-222003.jpg

Porin kaupunginhallitus päätti esittää kunnallisveron ja kiinteistöverojen säilyttämistä ennallaan vuonna 2014. Lopullisen päätöksen asiasta tekee ensi viikon maanantaina kokoontuva kaupunginvaltuusto. Lienee melko varmaa että kokouksessa tullaan esittämään veron korottamista. Jokainen valtuutettu pääsee siis pohtimaan ja näyttämään kantansa asiaan. Ellei sitten ryhmäkurin haiseva sukka tuki suuta…

Vahvoja argumentteja on näkemykseni mukaan sekä veron korottamisen puolesta että sitä vastaan. Porin kaupungin velkaantuminen on pysäytettävä. Samaan aikaan verokertymäennusteet eivät paljoa valoa tuo. Työllisyyskehitys Porin seudullakaan ei erityisen riemastuttavalta näytä. Samaan aikaan monien palvelujen, vanhusten – ja terveydenhuollon tarve ja kustannukset kasvavat kovaa vauhtia. Jostain tämä raha siis on otettava, veronkorotus on siihen yksi mahdollisuus.

Itselläni veronkorotusta vastaan tulee mieleen kolme näkökulmaa.

1. Omat nurkat siivottava. Onko ennen veronkorotusten miettimistä kaivettu tosissaan ns. ”Löysät pois”. Oman käsitykseni mukaan Porin kaupunkiorganisaation pimeissä nurkissa on edelleen lihavia rottia joille laihdutuskuuri voisi tehdä hyvää. Edelleen tiedän että monissa kohdin on toimintatapoja kehittämällä mahdollista saada tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Ja tiedän että kaupungin työntekiöiden työhyvinvointiin, jaksamiseen ja esimiestyöhön panostamalla saadaan henkilöstöresurssien haaskaamista vähennettyä.

2. Mitkä palvelut ovat tärkeitä? Kaipaan edelleen politiitikoilta rohkeutta käydä keskustelua siitä mitä palveluja veroaroin tulee kustantaa ja mitä ei. Veronkorotuksia esittäessä pitää olla tieto siitä, että korotukset ovat välttämättömiä esimerkiksi lasten ja nuorten, vanhusten, koulutuksen ja terveydenhuollon keskeisten palvelujen turvaamiseksi. Verojen korottaminen pienten piirien huvituksien tukemiseksi on moraalitonta.

3. Toivottavasti ei ojasta mennä allikkoon. työmarkkinajärjestöt saivat aikaan keskitetyn tuloratkaisun tänä syksynä. Työllisyys – ja kasvusopimuksen myötä palkansaajat sitoutuivat äärimaltillisiin palkankorotuksiin työllisyyden parantamiseksi. Hallitus tukee tärkeäksi kokemaansa ratkaisua parannuksilla työttömien asemaan sekä joillakin kilpailukykyä vahvistavilla toimilla. Pidän erittäin vaarallisena ratkaisuna tässä tilanteessa leikata palkansaajien ostovoimaa kunnallisveron kiristyksillä. Pahimmillaan ostovoiman heikkeneminen iskee palvelusektorin työllisyyteen ja vain syventää taloutemme taantumaa.

Saattaa siis olla, että veroja on pakko nostaa jotta koulut pyörivät, sairaalat pysyvät auki eikä mummoja jouduta ajamaan lumihankeen. Se, olemmeko vielä siinä tilanteessa, on sitten asia josta löytyy näkemyseroja.

Erno Välimäki
Pääluottamusmies, Cupori Oy
Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön puheenjohtaja