Yhteistyöllä ylös suosta

TyömaaltaLoppukesän poliittisen keskustelun punaisena lankana on ollut valtiontalouden kestämätön alijäämä ja velkaantuminen. Läpi poliittisen kentän lienee jo löytynyt yksimielisyys korjausliikkeiden välttämättömyydestä. Merkkeinä tilanteen vakavuudesta ovat viime päivinä olleet Sdp:n johdon aloittama kriisiviestin toitottaminen ja elinkeinoelämän varovaiset toiveet keskitetystä ratkaisusta työmarkkinoille. Keskitetty tulopoliittinen ratkaisu on aikaisemminkin nostanut Suomen suosta.

Kriisitilanteelle löytyy aina myös hyödyntäjiä. Osa poliittisesta oikeistosta hyödyntää vaikeaa tilannetta ja ihmisten pelkoa työpaikoistaan ajaakseen omia etujaan. Vaatimukset työelämän ehtojen ja yhteiskunnan turvaverkon heikennyksistä naamioidaan ”välttämättömiksi rakenneuudistuksiksi”. Törkeydessään ennennäkemättömän rimanalituksen teki valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen. Hänen mukaansa Suomi on pidettävä vaikka väkisin lamassa elleivät palkansaajat muuten ymmärrä suostua työehtojensa heikennyksiin. Tällaisten vaatimusten takana ei taatusti ole aito halu korjata valtiontaloutta tai suomalaisten kotitalouksien ostovoimaa. Kuuluisa sokea Reettakin näkee että vaatimusten taustalla on tavoite siirtää tulonjakoa työmarkkinoilla yhä enemmän suurpääomille, palkansaajien ostovoiman kustannuksella.

Ideologisessa ”palkansaajat kyykkyyn” –innossaan Juhana Vartiainen unohtaa talouden tosiasiat. Yksityisen puolen palkansaajien ansiotasojen heikennys tulee näkymään sekä pienentyvänä verokertymänä että palvelualojen työllisyyden heikentymisenä. Nämä yhdessä syventäisivät taantuman kuoppaa ja toimisivat Vartiaisen duunarinteurastus-fantasioissa perusteena kiristää yhä lisää kuristusotetta palkansaajien kurkulla. Tämän tien päässä ei ole pelastettu yhteiskunta ja valtiontalous. Lopputulos Vartiaisen mallilla olisi tuhottu hyvinvointivaltio jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät kuolkoot kaduille.

Vaikea tilanne vaatii johtajuutta

Toivon sydämestäni että kaikki tahot Suomen työmarkkinakentällä ja hallituksessa jakavat yhteisen tahtotilan pelastaa hyvinvointivaltiomme. Nyt tarvitsemme vahvaa suunnannäyttäjää joka kokoaa kaikki sopimustahot rakentamaan tulopoliittista kokonaisratkaisua jolla turvataan vientiteollisuutemme kilpailukyky ja palkansaajien ostovoima. Tätä kautta turvaamme myös palvelusektorin ja julkisen puolen työpaikat sekä yhteiskunnan turvaverkkojen rahoituksen.

Nyt ei ole välistävetojen aika. Jokaisen syksyllä sopimuspöytään istuvan pitää ymmärtää omien tavoitteidensa lisäksi myös kokonaiskuva. Venettä ei tule keikuttaa sen enempää elinkeinoelämän vaatimuksilla työnehtojen heikentämisestä kuin ylimitoitetuilla, alan tuottavuuskehityksen ylittävillä korotusvaatimuksillakaan. Samaa tietä roskakoriin voidaan heittää myös joidenkin julkisten alojen työntekijöiden vaatimukset yksityistä puolta korkeammista korotuksista tasa-arvoperusteilla. Nyt ei ole aika muuttaa tulonjakoa yhteiskunnassa vaan turvata kokonaisuus.

Millaisilla eväillä tällainen kokonaisratkaisu sitten voitaisiin rakentaa? Näen sen niin, että reppuun pitäisi pakata palkankorotusratkaisu jonka taso turvaa ostovoiman, esimerkiksi indeksiehdolla. Toisekseen, pienet palkankorotukset pitää kompensoida laadullisilla parannuksilla työelämään. Esimerkiksi nollatuntisopimusten kieltäminen, vuokratyövoiman aseman parantaminen ja harmaan talouden kuriinlaittaminen ovat uudistuksia jotka ovat työntekijöille tärkeitä mutta eivät lisää työmarkkinoiden rakenteellista jäykkyyttä.

Näiden lisäksi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa. Vientiteollisuuden kasvavia kuljetuskustannuksia pitää kompensoida tehokkaasti. Yhteiskunnan pitää turvata yrityksien vientiluototusta ja käyttöpääomalainoja, näiden asioiden hoitaminen on ollut merkittävä tekijä Saksan teollisuuden kilpailukyvyssä. Lisäksi mahdolliset elvytystoimet on kohdistettava siten, että ne hyödyttävät suomalaista elinkeinoelämää eivätkä valu ulkomaalaisille vilunkiyrittäjille.

Tästä suosta noustaan vain yhdessä ja onnistuminen vaatii keskinäistä luottamusta.

Erno Välimäki
Pääluottamusmies, Cupori Oy
Metallityöväen liiton hallituksen jäsen