Suomi ei nouse nollalinjalla

Työnantajaleiristä ja poliittisesta oikeistosta on kuulunut vaatimuksia vakauttavasta palkkaratkaisusta jo tänä keväänä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK perääntyi tiukasta keskitetyn tulopolitiikan vastustuksestaan ja ilmoitti halukkuutensa sopia keskitetystä raamiratkaisusta. EK asetti kuitenkin neuvotteluihin ennakkoehdokseen sen, että palkankorotusten suhteen on sovittava nollalinjasta.

Työntekijäpuolella ei tämä avaus arvattavasti ole herättänyt suuria riemunkiljahduksia. Viimeisimmästä keskitetystä ratkaisusta jäi monille työntekijäliitoille hapan maku suuhun. Sopimuksesta ei ehtinyt muste kuivua kun EK :n merkittävä jäsenliitto Teknologiateollisuus aloitti tehdyn sopimuksen ankaran kritisoinnin. Raaminratkaisun jälkipyykkinä EK :n johdossa tapahtui merkittäviä henkilöstövaihdoksia. EK :ssa tuntuu elävän kuvitelma että tehtyjä sopimuksia ei tarvitse noudattaa kun ammutaan neuvottelijat. Kertaalleen sovittu kolmen päivän koulutusoikeus makaa edelleen pöydällä ratkaisemattomana. Liitoilla ei liene suurta kiinnostusta neuvotella uusia sopimuksia kun aiemmin sovitutkin asiat ovat edelleen auki.

Useilla aloilla on edelleen voimassa olevat työehtosopimukset, esimerkiksi merkittävän vientialan teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy vasta lokakuun lopussa. Työntekijäpuolella pidetäänkin EK :n vaatimuksia keväällä käytävistä palkkaneuvotteluista vahvasti ennenaikaisina. Jos tarjolla on pelkkää nollaa, näillä eväillä metalliliiton ei ole syytä neuvottelupöytää istua. Ylipäätään neuvottelupöytään on turha istua jos aiempiakaan sopimuksia ei kunnioiteta.

Hallitus on lähiviikkoina aloittamassa sovitun mukaisesti hallituskautensa puolivälin tarkastelua. Hallitus joutuu tarkastelussaan miettimään lääkkeitä vakavaan taloustilanteeseen. Valtion verotulojen vaje, heikko työllisyyskehitys ja vaihtotaseen epätasapaino vaativat painavia lääkkeitä. Työnantajaliitot yrittävät käyttää tilaisuutta hyväkseen ja tarjota lääkkeiksi ideologisien tavoitteidensa mukaisesti työelämän ja työntekijöiden aseman heikennyksiä.

Tässä ideologisessa palkansaajan kurittamishuumassa unohtuu kokonaan se tosiasia, että nollaratkaisu tarkoittaisi työntekijöiden ostovoiman heikkenemistä. Tämä heijastuisi välittömästi kotimarkkinoiden kysyntään ja sitä kautta palvelusektorin työllisyyteen. Emme tarvitse muiden ongelmiemme lisäksi vielä kotitekoista lamaa palvelualoille. Vientiteollisuuden kilpailukykyä pitää parantaa ja kehittää. Hallituksen suunnitelmat rikkidirektiivin kompensoinnista vientiteollisuudelle ovat hyvä alku. Yritysverotuksen
painopisteitä mietittäessä pitää miettiä rakennetta joka kannustaa investoimaan suomeen. Vain työllä ja vientituloilla saamme valtiontalouden tasapainoon ja työllisyyden nousemaan.

Erno Välimäki
Pääluottamusmies, Cupori Oy, Pori
Metallityöväen liiton hallituksen jäsen