Saatanan tunarit!

Presidentti Kekkosen lanseeraama kuuluisa lausahdus kuvaa hallituksen tyylipisteitä STX:n Turun telakan risteilijätilauksen rahoitussekoilussa. Kerrannaisvaikutuksineen kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia tarjonnut suururakka sössittiin Ranskaan. Korealainen telakkayhtiö STX palkitsikin Suomen hyvin hoidetusta teollisuuspolitiikasta aloittamalla YT-neuvottelut Turun ja Rauman telakoilla. Tämä lienee lähtölaukaus ministeri Vapaavuoren mainostamalle ”kilpailukykyohjelmalle”.

Loppujen lopuksi kuvio jäi kiikastamaan viidenkymmenen miljoonan euron pääomalainasta. Tällä lainalla olisi varmistettu mahdollisuus aloittaa laivojen rakentaminen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Turun telakka oli ensisijainen vaihtoehto aluksien rakennuspaikaksi, neuvottelut muiden telakoiden kanssa aloitettiin vasta Suomen hallituksen kieltäydyttyä pääomalainan antamisesta. Voitaneen pitää siis melko todennäköisenä että tuolla 50M€:n panostuksella nuo miljardiluokan tilaukset olisi saatu suomeen.

Kielteistä päätöstä perusteltiin valtiovallan taholta EU:n kilpailumääräyksillä, telakan suora tukeminen pääomalainalla olisi kuulemma ollut ”laitonta”. Pidän näitä selittelyjä melkoisena vastuunpakoiluna, olen aivan varma että tyhmempikin ministeri olisi keksinyt äkkiä tusinan verran keinoja hoitaa asia kuntoon. Kyse oli vain ja ainoastaan poliittisen tahdon puutteesta ja nöyristelystä EU:n herrojen suuntaan. Suomi on aikaisemminkin kunnostautunut toimimalla EU:n ukaasien noudattamisessa paavillisemmin kuin paavi itse. Suomen ja suomalaisten työntekijöiden etu on sivuseikka kun herramme hinkuvat Brysselissä ”päätöksenteon ytimeen”.

Kielteinen päätös työllistävän hankkeen tukemiseksi heijastelee valitettavasti myös toista hallituksemme päälinjaa; Eurooppalaisen nuoleskelun lisäksi sikspäk-hallituksemme on ottanut suomalaisen vientiteollisuuden lahtaamisen sydämenasiakseen. Suomeen rahaa ja työtä tuovan telakkateollisuuden teurastaminen on loogista jatkoa linjalle rikkidirektiiville. Merikuljetusten rikkipäästöjen pienentämiseen tähtäävän kansainvälisen sopimuksen raskain kustannus iskee juuri suomen vientiteollisuuteen. Eurooppalaisten määräysten noudattamiseksi valtio ei uhraa ajatustakaan siihen, mistä rahat hyvinvointiyhteiskuntamme pyörittämiseksi hankitaan. Onko kuvitelma oikeasti sellainen että vientiteollisuuden tuhouduttua julkista taloutta pyöritellään pelkästään velkarahalla?

Erno Välimäki
Pääluottamusmies, Cupori Oy, Pori
Metallityöväen liiton hallituksen jäsen